Muutama vuosi sitten valmistuin Lahden Muotoiluinstituutista ja laadin opinnäytetyönäni tutkielman luksuksesta. Tavoitteena oli ymmärtää luksusta suhteellisena ja ennen kaikkea tilallisena käsitteenä. Opinnäytetyöni nimeksi tuli Viides jalka, sillä eräs projektin aikana toteutetun kyselytutkimukseni vastaajista oli sitä mieltä, että luksus on kuin koiran viides jalka; sitä ei edellytetä tarpeen vuoksi.

kurt-regent1.jpg
Kurt Geiger Store Lontoossa by Found Associates

Iosa.jpg
Gioielleria Faraone Milanossa by Iosa Ghini Associati

EAST%20Hotel%20Beijing.jpg
East Hotel Pekingissä by Benoy

Luksus on aina mielletty rahasidonnaiseksi asiaksi ja se on kautta aikain liittynyt arvohierarkiaan. Luksus on yleisiltä ominaisuuksiltaan laadukasta, harvinaista, yksilöllistä, vahvaan brändiin ja merkitykseen sidonnaista. Luksus ei ole enää luksusta jos se on kaikkien saatavilla! Toisaalta nykyaikana luksus perustuu kokemuksiin eikä ole enää yhtä vahvasti tuotesidonnaista. Ehkä hyvä elämä onkin paremmin saavu­tettavissa tekemällä asioita kuin omista­malla?

Luksustilan tulee herättää tunne hyvinvoinnista. Tutkimuksen (Rekola, 2008, 58-59) mukaan kuluttajalle olennaisia luksustilan ominaisuuksia ovat hyvä valaistus, tuok­sut, äänet, tilantuntu, sopiva lämpötila, tyylikkyys sisustuksessa ja puhtaus. Luksusmateriaaleiksi mielletään jalopuut, kivi, nahka ja laadukkaat luonnonmate­riaalit. Tilalta odotetaan aivan samoja ominaisuuksia kuin itse luksustuotteeltakin. Kuluttaja haluaa nähdä itsensä tuotteen käyttäjänä: konseptin on oltava helposti ymmärrettävä.

Luksus on jokaiselle erilaista. Käsitettä ymmärtääkseen on ymmärrettävä vastaajan kulttuuria ja elettävää aikaa. Esimerkiksi Suomessa käsitys ylellisyydestä perustuu elämäntapavaihtoehtojen laajuuteen, it­semääräämisoikeuteen ja voimakkaaseen julkisen ja yksityisen erotteluun. Suoma­laisessa kulttuurissa luksus kulminoituu kotiin. Tulevaisuudessa luksukselle tärkeitä ominaisuuksia ovat hyvä muotoilu tai palvelu ja tietysti se hyvä ta­rina, jonka osana kuluttaja haluaa olla!